Toimi heti, kun havaitset tai epäilet, että asunnossasi on huono sisäilman laatu tai rakennuksessa ja sen laitteissa on vikoja tai puutteita. Jos rakennuksen huono sisäilma alkaa aiheuttaa terveyshaittoja, on tilanne kehittynyt jo turhan pitkälle. Vaurioiden ja puutteiden korjaaminen on aina järkevintä ja edullisinta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kun syyt selvitetään ja vauriot korjataan, altistuminen haittatekijöille loppuu ja terveystilanne paranee. Säännöllinen rakennuksen kunnosta huolehtiminen on parasta vaurioiden ja haittojen ennaltaehkäisyä. Se on osa hyvää kiinteistönhoitoa, joka lisää rakennuksen elinikää ja nostaa sen arvoa. Lisäksi työstä poissaolot vähenevät.

Milloin on syytä epäillä sisäilmahaittaa?

Jos epäilet asuntosi kosteusvaurion tai muun tekijän aiheuttamaa sisäilmaongelmaa, ota ensimmäiseksi yhteys kiinteistön edustajaan eli useimmiten isännöitsijään. Vuokralaisen on syytä ensin ottaa yhteyttä vuokranantajaan. Omakotiasukkaan tulee kääntyä suoraan kuntoarvion tai sisäilmaselvityksen tekijän puoleen. Epäselvissä tapauksissa lisätietoja saa kuntien terveys- ja rakennustarkastajilta sekä järjestöiltä.

Tärkeintä on saada selville ongelman aiheuttaja ja korjata se. Asian etenemistä edesauttaa usein kirjallinen ilmoitus kiinteistön edustajalle, jossa yksilöidään haitta ja sen esiintyminen. Ongelmaa kannattaa pyytää tutkittavaksi tai korjattavaksi mahdollisimman pian, esimerkiksi kahden viikon kuluessa.

Jos ongelman selvittäminen ja korjaaminen ei kiinteistönhoito-organisaation kautta etene, voidaan ottaa yhteyttä kunnan terveysvalvontaan. Terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa rakennuksen omistajan tai muun ongelmasta vastuussa olevan korjaustoimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavan tekijän tai sen olosuhteen poistamiseksi määräajassa. Terveyshaitan oireiden kirjaaminen lääkärinlausuntoon voi edesauttaa asian etenemistä. Asukkaan on myös mahdollista tilata suoraan maksullista asiantuntija-apua selvittämään ongelma.

Epäiltäessä sisäilmaongelmaa työpaikalla, koulussa tai päiväkodissa asiasta tulisi ensisijaisesti ilmoittaa omalle esimiehelle, joka puolestaan välittää tiedon kiinteistön ylläpidosta vastaavalle taholle. Työpaikoilla on mahdollisuus edetä myös työsuojeluorganisaation tai työterveyshuollon kautta. Jos ongelman selvittely ei etene omien organisaatioiden kautta, viranomaisvalvontaa työpaikoilla tekevät työsuojelupiirien työsuojelutarkastajat, jotka voivat velvoittaa käynnistämään tarvittavat selvitykset.

Tilanteen etenemisestä on hyvä informoida kaikkia asianosaisia, jotta vältytään turhilta epäilyiltä ja huhuilta. Lisätietoja työpaikkojen sisäilmaongelmien tutkimisesta saa Työterveyslaitoksen eri aluelaitoksilta (www.ttl.fi).

Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen kuuluvat kiinteistön omistajalle. Myös rakenteista johtuvat asunnon sisäpuoliset viat kuuluvat kiinteistön (esim. asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö) vastuulle. Asukas vastaa yleensä itse asuntonsa sisäpinnoista. Suomen Kiinteistöliitto (www.kiinkust.fi) on julkaissut vastuunjakotaulukon, jossa on esitetty toisaalta yhtiön ja toisaalta osakkaan kustannuksella tehtävät korjaukset. Osakkeenomistajan kannattaa tutustua huolella yhtiönsä yhtiöjärjestykseen ja erityisesti siinä mainittuun kunnossapito- ja korjausvastuu -pykälään ja sen sisältöön. Korjaus- ja kustannusvastuiden selvittelystä saa lisätietoja kunnallisilta kuluttajaneuvojilta ja paikallisilta kiinteistöyhdistyksiltä.

Rakenteiden sisä- ja ulkopuolisen kunnon ja ilmanvaihdon toiminnan kartoittaminen aistinvaraisin menetelmin ja yksinkertaisin mittauksin on ensimmäinen toimenpide sisäilmaongelmien selvittämisessä. Erilaisia sisäilmasta tehtäviä mittauksia tulee tehdä vasta myöhemmässä vaiheessa ja tilaajalle selkeästi perustellen, koska niiden tulosten tulkinta on usein vaikeaa ja kustannuksetkin kohoavat helposti tuhansiin euroihin.

Tehdyistä sisäilmaselvityksistä on saatava selkeä raportti. Siitä on selvittävä myös toimenpide-ehdotukset ongelmien poistamiseksi.

Erilaiset tahot tarjoavat eri nimikkeillä maksullisia sisäilmaongelmien selvitypalveluita, joiden sisältö ja taso voivat vaihdella hyvin paljon. Tärkeintä on, että sisäilmaongelmien selvittäjällä on monipuolinen tietämys ja kokemus sisäilmaan vaikuttavista tekijöistä: kosteusvaurioista, ilmanvaihdosta ja erilaisista epäpuhtauslähteistä. Rakennustekninen asiantuntemus on välttämätön, jotta päästään selville ongelmien syistä ja laajuudesta. Tutkimuksen sisältö ja hinta-arvio on syytä selvittää etukäteen. On hyvä muistaa, että halvin on harvoin paras. Sisäilmaselvityksiä ja kuntotutkimuksia tekevät esimerkiksi insinööritoimistot ja sisäilma-alan yritykset sekä VTT, Kansanterveyslaitos, aluetyöterveyslaitokset, Allergia- ja Astmaliiton Sisäilma-asema ja Hengitysliiton korjausneuvojat.

Kunnan terveydensuojeluviranomaiset eli terveys- tai ympäristötarkastajat tekevät sisäilmaongelmien selvityksiä terveyshaittaa epäiltäessä. Viranomainen voi käyttää terveyshaitan selvittämiseksi myös ulkopuolista asiantuntijaa. Terveystarkastajat selvittävät sen, onko asunnossa esim. homevaurion aiheuttamaa terveyshaittaa, mutta eivät korjausmenetelmää tai sen laajuutta. Korjaustoimenpiteiden määrittäminen jää taloyhtiölle, jonka on syytä teettää kuntoarvio tai -tutkimus päätöstensä perustaksi.

Mitä sisäilmaselvityksestä, kuntoarviosta tai muusta vastaavasta pitää ainakin selvitä?

Sisäilmaongelman paljastuessa etsitään usein aiheuttajaa ja maksajaa. Tärkeintä olisi kuitenkin laittaa rakennus mahdollisimman nopeasti kuntoon. Edullisin ja nopein ratkaisu löytyy yleensä sopimalla. Asukkaan tai työntekijän kannattaa ongelmatapauksessa selvittää omat oikeutensa ja velvollisuutensa ongelman poistamisessa. Apua saa esimerkiksi kuluttajaneuvojalta, työpaikkojen työsuojeluorganisaatiolta ja työterveyshuollolta tai järjestöiltä.

Vastuutapauksissa esimerkiksi asunnon ostajan ja myyjän välillä ajaudutaan helposti pitkällisiin ja kalliisiin prosesseihin. Oikeuskäsittelyt vaativat usein lukuisia selvityksiä ja monen eri asiantuntijan käyttämistä: asianajaja, lääkäri, rakennus- ja lvi-tekniikan sekä mikrobiologian asiantuntija jne. Tämä on sekä henkisesti että taloudellisesti raskasta; kustannukset voivat nousta varsinaisia vaurioiden korjauskustannuksia suuremmiksi eikä lopputuloksesta ole koskaan varmuutta.

Kannattaa siis pitää kiinni oikeuksistaan, mutta välttää riitelyä. Yleensä korjauskustannusten jakamisessa päästään sopuratkaisuun, kun kaikki oleelliset vikaan tai puutteeseen vaikuttavat asiat ovat eri osapuolten tiedossa. Joskus osapuolten kannattaa yhdessä hankkia riippumaton ulkopuolinen asiantuntija ratkaisemaan kiistatilanne. Kuluttajavalituslautakunta ratkoo maksutta kuluttajien riitoja.

Rakennuksen ja sen laitteiden kunnon ja toiminnan säännöllinen seuraaminen auttavat sisäilmaongelmien ehkäisemistä jo ennakolta. Ihmisen omat aistit ovat hyvä apu sisäilmaa tarkkailtaessa. On hyvä muistaa, että ihmisen hyvinvointi on tärkein sisäilman laadun mittari. Kun ihminen on terve ja viihtyy hyvin, on sisäilmakin todennäköisesti kunnossa.

Rakennuksen kunnossapidon suunnittelu on tärkeä osa kiinteistönhoitoa. Tätä tarkoitusta varten on jo vakiintunut yleisessä käytössä oleva kuntoarviomenettely. Sen avulla saadaan perusteet rakennuksen kunnossapitosuunnitelmalle. Tämä edesauttaa taloudellistakin suunnittelua pitkällä tähtäimellä.

Tärkeimpiä seurattavia asioita

Kirjallisuutta

Neuvontaa ja apua

palvelun ylläpitäjä